Tila nimeltä Hiivatti

Hyppylinkit eri osioihin

Vanhojen purkamista
Sauna ja suihkutilat
     
   

Pohjatietoa projektista

Sattuipa tuossa vuoden 2007 loppupuolella, elokuussa, tilanne, että poltin lopullisesti päreeni "omakotitalo asujana" Kempeleessä, jossa vuokraamani talo oli tungettu 1200 neliön tontille ja talomme, sekä naapuritalojen seinien välimatka oli luokkaa alle 10 metriä.

Joku kutsuu moista asumismuotoa naama peruslukemilla "omakotitaloasumiseksi". Ketut sanomme me. Rivitaloelämää se on.

No rahaa ei ollut, eikä muuten ole vieläkään senttiäkään mihinkään kalliiseen hommaan, joten tuumailin, että katsellaanpas netistä, jotta löytyisikö jotain laajennuskelpoisia mummonmökkejä, tahi maatiloja, joista suhkot järkevällä vaivalla voisi asuintalon rakennella, eikä naapureita olisi kusenkantaman sisäpuolella.

 

Vaimo oli tuona kauniina päivänä töissä ja itse olin sairaslomalla, joten oli hyvää aikaa selailla nettiä ja sieltä löytyviä asuntovälittäjien kohteita. Tönöjä oli pilvin pimein, mutta jostain syystä nämä välittäjät eivät tunnu tuntevan sanaa "yksityisyys", kun kohteita myyntiin ottavat. Tällä tarkoitan sitä, että jopa täällä suomessakin asuu ihmisiä, jotka haluavat ostaa talon, josta ei ole välitöntä näkö-, saati kuuloyhteyttä naapuriin. Nämä ihmiset yleensä toivovat vielä niinkin hullua asiaa kuin luonnonläheisyyttä.
 

Saihan siinä kahlata nettisivustoja tuntitolkulla, kunnes näin tuossa vieressä olevat kuvat Habitan kiinteistövälityksen sivuilla.

Kun vaimo sitten aikanaan saapui töistä, niin ohimennen tuumasin, jotta löysin netistä yhden mahdollisen tönön, josta ehkä voisi rakennella meille omakotitalon ja jossa olisi riittävästi luontoa ympärillä.

   


Koska hinta oli myös kohtuullinen (48 000€) ja pikaisesti ajatteluelimessäni laskettu hinta-arvio tuon muuttamisesta omakotitaloksi riittävän pieni, sekä omaa tonttia vajaa puoli hehtaaria (4140m2), oma kaivo, oma rantapalsta, niin eipä muuta kuin auto uudelleen käyntiin ja lähdimme ajelemaan Ylikiiminkiin ja tutustumaan kohteeseen.

Kun olimme aikamme mutkitelleet kivoja sivuteitä ja arvuutelleet sijaintiamme, niin yllättäen saavuimme keskellä metsää olevan entisen leipomon luokse.

 
Jep. Rakennuksen alkuperäinen käyttötarkoitus oli toimia leipomona. Sitä tarkoitusta varten se oli rakennettu vuonna 1982, jolloin sen koko oli 100 neliötä. Sen jälkeen sitä on kasvatettu vuonna 1998 siten, että kokonaispinta-ala kasvoi 230 neliöön ja lämmin pinta-ala 160 neliöön. Vieressä näkyy myös senaikainen pohjakuva.
 
Ennen lähtöämme Ylikiiminkiin katselin paikan sijaintia kartasta ja olin tippua persiilleni, kun huomasin, jotta vieressä on mukavan kokoinen järvi ja ympäristössä ei turhia naapureita ole, ellei lasketa mukaan 150 metrin päässä asustelevaa leipomon alkuperäistä omistajaa, joka osoittautui todella mukavaksi ja silmäkulma sopivasti pilkkeessä olevaksi ihmiseksi.
 
Koska harrastuksiini kuuluu ilmailu, niin tuossa viereisessä ilmakuvassa näkyy myös vieraileville lentäjille tarkoitettua tietoa.
 
     
Vuonna 2000 leipomotoiminta kiinteistössä loppui ja talo siirtyi uudelle omistajalle, jonka tarkoituksena oli niinikään yrittää muuttaa kiinteistö asumiskäyttöön sopivaksi siinä kuitenkaan onnistumatta. Kun homma oli mennyt ostajalla puihin, niin hän vuokrasi kiinteistön puuverstaaksi eräälle nyt hyvin tutuksi tulleelle kaverilleni. Ongelmana tuossa oli se, että kiinteistössä ei pidetty enää edes peruslämpöjä päällä vuosien 2001-2007 välillä, jonka vuoksi kaikki vesiputkistot, hanat, WC-pönttö, vesiboileri ja painesäiliö olivat tuhoutuneet korjauskelvottomiksi.
     

Oikeastaan tuo epäonnistunut rakennustoiminta ei vaikuttanut muutoin, kuin että jouduin purkamaan joka ainoan väliseinän, sisäkaton sen muutetuilta kohdiltaan, sekä epäonnistuneet sosiaalitilat kokonaisuudessaan. Ai miksi? No sen vuoksi, koska sosiaalitilat eivät tunteneet sanaa vesieristys ja näinollen mm. suurin osa laatoituksista oli irtoamispisteessään ja tuleva käyttö olisi viimeistään tuhonnut kiinteistön näiltä osin.

Vanhan uunin kohdalle tehty sisäkatto oli harsittu kasaan kaikenmaailman puupalikoista mitä tontilta suinkin oli löytynyt ja katto roikkui enempi vähempi. Myös väliseinien sisäosat olivat osittain kuolleita hiiriä täynnä :-)

 
 
   
Tässä näitä hiirenraatoja huilaa yksi läjä :-)
 
 

Kun välittäjän kanssa (kiitos esittelystä Hilkka!) olimme sitten päässeet myös kiinteistöön sisään tutkimusmatkalle, niin päätös sen muuttamiseksi omakotitaloksi vain vahvistui tutkittuani kattotuolien kunnon, rungon kunnon, sekä yleisilmeen. Tässä vaiheessa rupesinkin jo olemaan aika kuumissani ja keskustelualueilla mainitsin tulevasta mahdollisesta projektista. Tuo keskustelualueille internetissä kirjoittaminen meinasi aiheuttaa pienen probleeman, sillä etelän ihmekaupungista, Helsingistä, oli joku ottanut välittömästi yhteyttä välittäjäämme ja yrittänyt kiilata ostohommissa väliin. Onneksi talon omistaja ei ollut kiinnostunut alkuunkaan huutokaupan järjestämisestä kiinteistölle, eikä senpuoleen ollut kiinnostunut etelänhetelmän sijoittumisesta Ylikiiminkiinkään, joten Helsingin välistävetäjä jäi nuolemaan karvaisia grynderin kämmeniään :-)

Kaupat tehtiin sattumalta syntymäpäivänäni 24.9.2007. Ja pääsimme heti purkamaan vanhoja rakenteita, sekä tekemään uusia (itseasiassa entisen omistajan luvalla saimme tehdä sitä jo ennen kauppojen vahvistamista pankissa), sillä kiire oli kova, että pääsi eroon vuokratalomme järjettömistä kustannuksista.

 

Tässä alla näkyykin sitten pohjapiirros, jonka mukaan lähdimme kiinteistöä muuttamaan asuinkelpoiseksi. Parit tilat on tuossa pohjakuvassa merkattu väärin, mutta eipä anneta sen häiritä. Myös kylmä eteinen uudella sisäänkäynnillä ja talon päätyyn tuleva "viherhuone" puuttuvat tästä varhaisesta versiosta.

Askartelutilojen rakentamista
(Autotalliksi joku muu tämän tekisi)

Ensimmäinen ja tärkein vaihe oli pikaisesti rakentaa askartelutiloihin ulkoseinä nosto-ovineen, jotta tulevat rakennustarpeet ja työvälineet saisi edes osittain sinne talteen rosmojen saavuttamattomiin. Samoihin aikoihin tilasin myös ADSL linjan taloon, että sain käänneltävät valvontakamerat pelaamaan ja pystyin kääntelemään, sekä seuraamaan niiden tekemiä tallennuksia Kempeleestä ja työpaikaltani käsin.

Nuo kamerat todistettavasti karkoittivat kahteen eri otteeseen talon pihalla vierailleet hämäräheikit. Tallenteista oli hauska ja ennenkaikkea helpottavaa seurata ällistyneitä naamoja, kun hoksasivat tillottaa suoraan kameran linssiin. Tuli siinä autoille kiire hävitä maisemista.

 

Tämmönen syvennys se alunperin oli. Yhdessä kulmassa oli liukuovella varustettu varasto, joka koonsa puolesta ei riittänyt millään rakennusajaksi.
 
Ensimmäinen homma oli valaa sokkeli uudelle askartelutilojen ulkoseinälle. Tässä vaiheessa alkoi olemaan jo yöpakkasia, joten pakkasin muotit valuineen muovikelmun sisään ja pistin pakkasvahdit, eli sellaiset pienet lämpöpatterit kumpaakin valua lämmittämään. Vielä hieman villoja päälle, niin valu onnistui oikein mallikkaasti.
 
Tässä vaiheessa rakentelin runkoa tulevalle ulkoseinälle.
 
Alimmainen "perselankku" on kyllästettyä ja sen lisäksi sen ja sokkelin välissä on vielä bituminauha estämässä betonin kautta mahdollisesti nousevaa kosteutta puurakenteeseen.
 
   
Leipomokäytön vuoksi, pääsi noista pariovista rakennukseen sisälle pakettiautolla. Koska asuintalossa ei moisia ovia tarvita, niin pariovet poistettiin ja reikä pistettiin umpeen.

Tuohon tosin tulee ajan kanssa 90 senttinen palo-ovi sisätiloihin, jotta sisältä pääsee askarteluhalliin ilman ulkona palelemista. Sekä askarteluhallin ja asuinrakennuksen välille kattoon asti EI30 paloseinä.

 

 
Runkorakenne tuulensuojalevyillä suljettuna.
 
Ja vielä tuo nosto-ovi paikoilleen. Nyt kelpaa viedä tavaraa talteen lukkojen taa.
 
     
     
Lisää kuvia lähitulevaisuudessa tästä rakennusosuudesta .........

 

Vanhojen rakenteiden purkamista

Kuten jo tuossa alkupuheessa totesinkin, niin kiinteistöstä piti purkaa kaikki väliseinät, putkitus, rikkoutunut rieskauuni ja alkuperäinen sähköistys. Hommaa oli niin paljon, että ennenkuin pääsi yhtäkään uutta väliseinää tekemään, niin lähemmäs kuukauden päivät oli vierähtänyt :-)

 

Leipomon käytössä oli mukavan kokoinen rieskauuni, jonka olisin enemmän kuin mielelläni pitänyt käytössä, mutta tarpempi tarkastelu osoitti sen olevan purkukunnossa. No eipä siinä mitään, purettavahan se oli ja yksi suurimmista osuuksista oli sen tiilipiipun purkaminen alakautta.
 
   
Tästä se sitten piipun ja uunin purkaminen alkoi.
 
Tässä vaiheessa tuli mieleeni, että mitä lie Ruottalaisen uunintekijän mielessä liikkunut, kun oli pahvien avulla tilkinnyt uunin sisustan. Nuo kun olisivat roihahtaneet tuleen uunia kunnolla lämmitettäessä, niin eipä olisi tönöä enää olemassa.
 
   
Piippu piti tukea välikatolta ja sisäkaton alapuolelta siten, että sitä alhaaltapäin purettaessa se ei kaadu ja tule sisäkatosta läpi.
 
Käytännössä piipun purkaminen onnistui kahden tunkin ja sopivanmittaisten puukapuloiden avulla aina tiilirivi kerrallaan.
 
Timber!
 
   
   
Vihdoinkin. Urakkavauhtia tehden tuon uunin piippuineen sai jotakuinkin järkevässä ajassa purettua.
 
     

Ennen rieskauunin purkamista pistin matalaksi talon toisessa päädyssä olleen autotallin sisäseinät ja makuuhuoneen tekeleen.
 
Nyt alkoi olemaan jo 16 metriä tyhjää tilaa päätyseinästä päätyseinään.
 
Seuraavaksi sai luvan lähteä varastohuone ja entinen tekninen tila rikkinäisine LVI-kamppeineen.
 
Sitten pistettiin purkuun leipomon toimistotilat.
 
Ja koska autotallia ei enää kiinteistön sisällä ollut, niin pariovet toisestakin päädystä pois ja sokkelin valu tulevalla olohuoneen ikkunalle ja pation ovelle.
 
Myös vanhat sosiaalitilat saivat purkutuomion.
 
Tässä kuvassa on aloiteltu vanhojen ikkunoiden purkaminen ja uusien asentaminen.
 
     

Sauna ja suihku

Suomalaisina tarvitsemme ehdottomasti saunan. No tehdään, mutta eipä tehdä tylsää perinteistä, vaan värin ja pintamateriaalin avulla matkitaan savusaunaa.

Kiirus kun oli, niin sähkökiukaan tuohon seinään nyt ensimmäisenä läväytin paikoilleen, mutta kattoa tehdessä otin myös huomioon mahdollisen puukiukaan vaatiman savuhormin paikan.

Lauderunkojen kiinnityspaikat on rakennettu siten, että lauteiden muotoa, kokoa ja sijaintia voi tarvittaessa muutella, mikäli joskus tuohon puukiuasta aikoo sovitella, mutta näillä näkymin sähkökiuas käyttöön sisäsauna tulee jäämään, sillä ensikesänä rakennetaan pihalle aito puusauna tynnyri-savukiukaineen.

 

Koko hommahan saunan ja suihkun osalta alkoi siitä, että niiden seinien kohdalle valettiin 20 sentin sokkelit. Tartuntoja piikattiin alkuperäiseen lattiaan tuhkatiheään sokkelia varten.
 
   
Ja eikun myllyt pyörimään ja mäskit muottiin. Tässä kuvassa näkyy myös hyvin lattiapinnan korkeuserot. Tuo korkeampi kohta on edellisen omistajan yritys tehdä lämpövalu lattiakaapeleille. Tuon saunan kohdalta jätin kyseiset vastukset kokonaan kytkemättä, sillä saunaan ja suihkuun tuli täysin uudet lämpökaapeloinnit.
 
Sijoitin myös saunan puolelle oman kaivonsa, ettei tarvitse tehdä kaatoa saunasta suihkuun asti ja näinollen sai "tasaisemmat" lattiat ilman pitkiä saippualiukuratoja.
 
Valun alle jäi jokunen vanha laatta, jotka olivat yllättäen niin tiukassa että hampaat irvessä niitä sai irti yrittää taltan kanssa. Sinneppähän jäivät 10 sentin kakun alle.
 
   
Tässä nyt sitä uutta lattialämmitystä suihkun puolella.
 
   
Ja taas myllättiin. Saunan puoli on jo liipattu, joten kelmu päälle estämään liian nopeaa kuivumista.
 
Kaveri liippaa suihkun lattiaa.
 
Betonihommat tehty. Seuraavaksi alkaa sitten uusien seinien ja uusien välikattojen teko.
 
     

Eli aloitellaanpas sitten saunan loppukasaus. Vanhat sisäkatot huitsin kuikkaan. Sitten reiät umpeen ja villat takaisin huopalevyjen päälle välikatolla.
 
Kakkosnelosta pystöihin 40 sentin jaolla ja tuplakipsitys. 1 ek-levy ensin ja päälle "vedenkestävä levy".
 

Voipi vain arvata, jotta noiduinko muutaman kerran, kun kävin välikaton kautta teippaamassa ja tiivistämässä ilmatiiviiksi tuon suihkun ja saunan osalta nuo roikkuvat muovit & alumiinit jo olemassaoleviin muoveihin.

Helpompikin vaihtoehto olisi ollut, kun tarpeeksi ajoissa olisi nuo teippaillut, vaan eipä se sinä päivänä mielessä käynyt.

 
   
   
Nyt kun raksalla alkoi jo menemään enemmän aikaa kuin kellossa on tunteja, niin piti järjestää saunan lattialle väliaikainen peti :-)
 
Taitaapa olla vesieristeen ensimmäinen kerros kuivunut, joten...
 
...lotrataan lisää ja pistetään pariin kohti myös vaakanauhoitusta....
 
...ja vielä kerta lisää.
 
Ja sitten kaakelia pintaan.
 
   
Lattiaa kun ruvettiin kaakeloimaan, niin sukkasillaanhan siellä oli hilluttava, jottei vesieriste rikkoudu. Loppuajasta aloin jo hermostumaan betonin kuivumisvauhtiin ja pistin puhaltimet kuivaamaan suihku ja saunatiloja, sekä kytkin lattialämmöt joksikin aikaa, että lattia kuivuu pikaisemmin ja pääsee jatkamaan hommia. Ennen vesieristeen laittoa lattian kosteusprosentti mitattiin asiaankuuluvasti.
 
Siinähän sitä lattialaattaa alkaa jo olemaankin suihkun osalta paikoillaan.
 
Ja kun suihkussa jo pääsi käymään normaalisti, niin hopulla saunan tekoon. Villaa pistettiin väliseiniin ja tuplasti "ulkoseinään". Sen jälkeen alumiinifolio ja kunnon teippaus. Tuolla vasemmassa yläkulmassa näkyy ILPille menevä viemäröintiputki.
 

Seinät alkavatkin jo olemaan alumiinin peitossa. Joten saunanovi paikoilleen, loput reiät umpeen, sekä alumiinit+tukirimat kattoon ja hopusti kiuas kiinni :-)

 

Ja tehkööt muut miten haluavat nuo saunan ilmanvaihdot, mutta mulla ne tulevat juuri näin. Korvausilma alhaalta ja poisto ylhäältä!

Minen tästä asiasta kinastele enää kenenkään kanssa, sillä tuo on KÄYTÄNNÖSSÄ osoittautunut hyvien löylyjen osalta parhaimmaksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi. Joten eipäs aloiteta urputtamaan siellä takarivissä!

 
Ja heti kun vähänkään mahdollista ensimmäisiin löylyihin. Voi poijjaat, että tuossa vaiheessa tuntui hyvältä :-) Ja voi jee, että olikin makiat löylyt!
 
Sitten alkoikin saunan panelointi. Pyöröhirttä kaikki muut seinät, paitti kiukaan taus tasaista panelia.
 
Alimmainen panelivarvi vielä irti, sillä tuonne pitää vielä laatoittaa seinän alaosa asiaankuuluvasti.
 

Tässä kuvassa näkyy nuo väliaikaiset lauteetkin, joissa kaveri poltti pihkan vuoksi takapuolensa :-)

 

 

 
Panelointia edelleenkin...
 
Kuten myös.
 
No nyt alkaa "lopullisen" saunan tekeminen. Eli lauderungot ja tuo haluamani keskitolppa, johon sijoitetaan 12V hehkulankapolttimolla varustettu vanhanajantyylinen ulkovalo.
 
   

Tuosta hommasta se vaimo tykkää. Petsaamisesta ja maalaamisesta, joten suotakoon se hänelle :-)

 

 

Taas on hieman edistytty.

 

 
Ja tottakai välillä saunassakin pitää käydä. Oli se sitten valmis eli ei :-)
 
Jaahas. Sitten tehdään alaslaskettavaa kattoa varten tukirakenne.
 
Tässä uloslähtevä rööri katonrajassa.
 
Ja kattopaneelit paikoilleen.
 
   
Sitten olikin jo aika värjätä koko sauna "mustaksi"...
 
...ja käyttää muutama kerta lämpötila "kipurajoilla", jotta sain aikaiseksi LUONNOLLISET pihkavalumat (tämä ei ole mikään nirppanokkasauna) ja kuivatettua panelit kunnolla.
 
   
Siinäpä se sitten alkaa pikkuhiljaa olemaankin... Etulaudat näyttää vielä puuttuvan alimmaisesta lauteesta :-)
 

...viimeisenä hommana vielä sen alavarvin laatoitus ja listojen asennus tässä joskus kun kerkiää.

 

 

Ja valehtelematta tippaakaan voin sanoa, että en ole vuosiin, jos koskaan, käynyt sähkösaunassa jossa on yhtä hyvät löylyt.
 
     

 

Tupakeittiö

Jostain lapsuudesta on jäänyt takaraivoon ajatus, että jos joskus rakennan, niin ei tule ensimmäistäkään mitättömän kokoista huonetta minnekkään. No tämä päätös piti, joten olohuone, aula, keittiö yhdistettiin yhdeksi yhtenäiseksi tilaksi. Tuo päätös oli enemmän kuin kannattava, sillä nyt on talossa sitä tilan tuntua ja myöskin todellista tilaa ilman mitään ylimääräisiä tarpeettomia seiniä.

 

"Olohuone"

Mikäpäs sen mukavampaa, kuin tarpeeksi iso olohuone, jotta saimme vaimon kanssa yhteisen harrastuksen myös mahtumaan huoneeseen ilman hampaidenkiristelyä. Elikkäs tuon 7 jalan biljardipöydän.

 

 

Mutta itse asiaan. Eli rakentamiseen.

Tässäpä se entinen talon sisällä oleva autotalli, josta alkaa nyt syntymään olohuone.

 

 
Lattiavalu on tälläkin kohtaa 60 milliä muuta alempana, kun tallin kohdalle ei edellinen omistaja tietenkään valanut lämpövalua.
 
No koska sitä ei ollut. Niin se valetaan sitten itse.
 
Nippusiteitä tuppaa menemään tuhottomasti noihin lämpökaapeleihin ja tuohonkin lisättiin vielä kuvanoton jälkeen toinen mokoma, kun pahimmat hiertymät käsistä olivat parantuneet.
 
Lattia tuli sitten valettua ja kuorma-auto toi nipun pyöröhirsipaneelia. No tuossahan tuo kasa joutaa nyt olemaan hetken aikaa.
 
Mutta kyllä tuo "törkyläjä" pitää saada sinne, minne se kuuluukin, eli seinille.
 
Aivan ensimmäinen homma on koolata uutta pintamateriaalia varten tuo vanha seinä. Samalla saa myös kaikki sähkörasia nätisti upotettua.
 
Tässä koolaukseen niitataan pyöröpanelia ja jokaisen koolingin väliin sujautetaan villanpala estämään kuminaa, jota kyllä syntyy omalla äänentoistoarsenaalillani muussa tapauksessa. Tuo villa ei siis ole varsinaisesti eristystä varten, jonka vuoksi se ei myöskään saa täyttää tuota koolingin välitilaa kokonaan.
 
Tässä ollaankin jo hieman pidemmällä.
 
Tässäkin kuvassa näkyy tuo noin parin metrin levyinen "luukku". Tuohon luukkuun sijoitetaan myöhemmin melamiinipintainen levy videotykin valkokankaaksi.
 

No nyt on olohuoneen yksi seinä ylävarvia vaille paneloitu.

 

Tämän ja seuraavan kuvan välillä tapahtui muutamassa päivässä niin paljon, että heikompaa hirvittää. Vuokarasopimus loppui viimeinen päivä marraskuuta, joten muutto tuli eteen nopeammin kuin uskoikaan.

 
Tässäpä sitä jo asustellaan ensimmäistä päivää "uudessa" tönössä. Noo, mitäpä siittä, vaikka katto on alumiiniprofiilia, eikä lattiakaan ole vielä kokonaan laminoitu. Nyt on hyvää aikaa, kun "raksa" on kävelymatkan päässä :-)
 
Tommosta 0.4mm vahvaa alumiiniprofiiliahan tuo alkuperäinen sisäkatto on. Ai miksikö en sitä ottanut pois? Yksi tärkeimmistä syistä on se, että se itsessään jo pitää päällään olevat villat timmisti paikoillaan. Ei pullottele alaspäin, kuten koolatuissa tönöissä. Myös muovit tuon katon päällä olivat mainiossa kunnossa, joten miksi hemmetissä maksamaan turhasta ja ennenkaikkea tehdä täysin turhaa työtä, kun kaikki jo valmiina on.
 

Eikun koolinkia vain päälle ja panelia perään.

Tässä kuvassa on CRT videotykille vähän jämerämpi peti. Jokainen koolinki on ruuvattu vähintään 60cm jaolla pitkällä ruuvilla alumiinipellin läpi kattotuoliin kiinni.

 

 
Ja joulukin tuppaa tunkemaan kesken rakennuspuuhien :-)
 
Laminaattilattia alkaa olemaan viimeisiä varveja vaille valmis.
 
Ja katonkin panelointi on jo edennyt niin pitkälti, että sai nostettua videotykinkin kattoon...
 
Jonkin ajan kuluttua alkoi olkkari näyttämään tältä...
 
...ja tältä himmennettyine halogeenispotteineen...
 

...ja tässä lähes valmiina.

 

Seuraavana vuorossa onkin tuolle sähkötaululle valeseinän teko liukukiskojen avulla, sekä olohuoneen listoitus siten, että myös valkokankaan reunat ja kaikki paneelien jatkot listoitetaan.

 

 

   

"Keittiö"

Tämä on monelle se kallein huone, varsinkin jos miehestä ei ole päättämään joko uskalluksen tai epävarman hahmottamiskyvyn vuoksi ja akkavalta pääsee valitsemaan pikkurilli vääränä monen satasen kaakeleita. Mutta, asian voi hoitaa kyllä halvemmallakin ja ajan kanssa sellaiseksi kuin haluaa :-)

Itse olen jättänyt keittiön viimeistelyn viimeiseksi hommaksi talon sisällä, koska se jo nyt keskeneräisenäkin on toimiva syömistä ja ruoan tekoa varten.

 

Ja koska keittiön osaltakaan koko lattia ei ollut samalla tasolla, niin...
 
...valaahan se täytyy lämpökaapelointeineen.
 
Ja tässä paikallista työmoraalia. Kun talkoomyllärit ovat tehneet työnsä, niin liippari joutuu vielä viimeisenä töihin :-)
 
Ja ne ikkunat... vaihdetaan uusiin.
 
Ja pistetään seinä uudestaan umpeen.
 
Tämä se ei ole koskaan mukavaa puuhaa. Laattojen saumaus meinaan.
 
Kaapistojen osalta ensimmäiseksi tilataan vaikkapa www.on24.fi nettikaupasta edulliset kaapistot, jotka tietty ruuvaillaan itse kasaan.
 
Tämä kaapistomäärä, käytännössä lähes kahden ja puolen peruskeittiön kaapistomäärä maksoi 2007 tällä tavoin noin 1300 euroa kotiin toimitettuna.
 
Kaapit ovat hyvin pelkistettyjä, mutta mm. laatikostoissa on aivan kunnolliset liukukiskot.
 
Näissä kuvissa kaapistot on koeasennettu paikoilleen...
 
...joudun ne vielä kertaalleen ottamaan irti, että saan koolinkien päälle asennettua vielä kipsilevyt upotettavien rasioiden, viemäröinnin ja vesiputkien piilotusta varten.
 

Siihen aikaan kun nuo kaapistot tilasin, ei mallistossa ollut korkeaa kaapistoa ollenkaan, joten melamiinilevyjen sahautus kalustefirmassa ja niiden itse tapittaminen ja kokoaminen kustansivat tuon kaapin osalta noin 60 euroa.

Pöytätasoksi koko keittiön alalle käyn hakemassa aikanaan bauhausista 35 milliä vahvaa kuusilevyä, joka petsataan ja käsitellään kaksikomponenttilakalla.

Ideana on askarteluhallin valmistuttua tehdä liimapuulevyistä koristejyrsimällä uudet kaapistojen ovet ja laatikostojen etulevyt.

Kunhan tässä nyt taas kerkeää tuohonkin syventymään....

 
     
Lisää kuvia lähitulevaisuudessa tästä rakennusosuudesta .........

"Aula"

Olen aina inhonnut kapeita käytäviä joiden kautta kuljetaan eri huoneisiin ja joita löytyy monesta talosta. Niinpä päätin tehdä hieman tilavamman aulan tapaisen, josta pääsee joka suuntaan ja joka toimii samalla myös oleskelutilana.

Tila valmistui automaattisesti yhtäaikaa, kun ympärillä olevien huoneitten seinät sain valmiiksi.

Tähän hätään ei ole nyt parempaa kuvaa, mutta napsitaan lisää kuvia kun keritään.

 
   

Makuuhuoneet

Pitäähän talossa nyt nukkumapaikat olla, joten makuuhuoneita rakennettiin kolme kappaletta.

Isoimman, eli vanhempien makarin koko kasvoi hieman ja siitä tuli rapiat 14 neliötä.

 

Koska kiinteistössä oli noita alkuperäisiä lattialämmityksiä noin puolet koko lattiapinta-alasta, niin niiden sijaintien selvittäminen oli oma haasteensa.

Käytännössä homma hoitui niin, että kytkin yksitellen lattialämpöpiirin käyttöön ja noin 10-15 minuutin päästä kuvasin lämpökameralla vastuslenkin sijainnin.

Tällä tavoin sain tussilla merkattua lattiaan kaikki jo olemassaolevat lämpökaapeloinnit, jotta pystyin myöhemmässä vaiheessa piikkaamaan väliseinien alajuoksut suoraan kiinni betonivaluun rakennusliimalla höystettynä.

Tässä valmistuu kahden pienemmän makarin rungot kertopuusta.
 
Tässä taasen näkyy makuuhuoneen yhteyteen tulevan vaatekaapin ja tuon putkihässäkän kohdalle myöhemmin uuden sisäänkäynnin tuulikaapin kohta.
Tässä vasemmalla niitä pikkumakareita ja oikealla iso makari.
Sama kuvakulma, mutta aloitettu seinien levyttäminen ja panelointi.
Tässä ison makkarin ja keittiön välinen seinä levytettynä keittiön puolelta.
Ison makarin aulan puoleinen seinä paneloitu.
Pikkumakareiden seinät pikkasta vaille kokonaan paneloituna.
Yleiskuvaa keittiöstä päin tiirattuna...
Yleiskuvaa olkkarista päin tiirattuna...


 

Lisää kuvia lähitulevaisuudessa tästä rakennusosuudesta .........

Piha alueet

Tämä se on sitten semmoinen osio, johon vuodesta toiseen varmaan tulee lisää ja lisää kuvia ja juttuja. Nyt jo pihalta löytyy kota, mutta tulevaisuudessa myös savusaunaa, uima-allasta, kylpytynnyriä jne...

 

"Terassi"

 

Tästä se rahantuhlaaminen taas alkoi. Eli kyllästettyä tavaraa paikallisesta puukaupasta ja lompakon sisältö hupeni taas hulppeasti. Varsinkin kun terassin koko on suhkot hulppea.

Metän reunassa näkyy muuten väliaikainen makkaranpaisto pressukota. Ajoi asiansa paremmin kuin hyvin.

 

 
On sen verta kova maapohja tuossa, että eipä paljoa muuta tarvinnut, kuin ruveta latomaan rieskauunin purkutiilistä ja harkoista petiä lankkurungolle. Kuvassa noita tiili ja harkkokasoja näkyy suhkot harvassa, mutta todellisuudessa niitä on metrin puolentoista välein. Lisäilin niitä sitämukaa lisää kun ruuvailin päätylautoja paikoilleen.
Ja jostain kumman syystä en osaa tehdä yhtikäs mitään ilman, että kampe kuin kampe otetaan käyttöön aina keskeneräisenä :-)
   
Lisää kuvia lähitulevaisuudessa tästä rakennusosuudesta .........
     

"Kota"

Tästä löytyy myös oma rakennussivustonsa tästä klikkaamalla.

Tuonne se pitäisi värkätä. Tuttavaisäntä lähimmästä maatalosta kävi traktorillaan pukkaamassa pohjan puhtaaksi. Käsin sitä olisikin saanut tehdä tuomiopäivään asti, sillä maapohja on soraa, joka on aivan täynnä mukulakiviä.
Siinäpä sitä runkoa yhden ihmisen kasaamana. Apulainen olisi ollut suotavaa tuotakin tehdessä, vaan kun olivat missä lie menossa, kesä kun oli :-)
Tässä kuvatusta talvioloissa. Tuo tytteli on muuten Perusta kylään tullut Marjoric. Oli se ihmeissään suomen talvesta :-)
Siinäpä vaimo ja Marjoric poseeraavat kodassa. Lämpöstä on.
Ja mikä kota se sellainen on, jossa ei käristystä vieraille tarjottaisi.
Kuvakulmaa terassilta katsoen.
Kuvakulmaa kodalta talon suuntaan.


Lisää kuvia lähitulevaisuudessa tästä rakennusosuudesta .........

 

 

 

myspace counter